Eteläisen Afrikan siirtomaavallan vastaisen kamppailun muistoa muokkaavat monet erilaiset tahot. Kuva, jota valtapuolueet tai historiankirjat rakentavat menneisyydestä, saattaa erota suurestikin siitä, mitä vaikkapa elämäkerrat edustavat. Janne Rantala on tutkinut mosambikilaisia hiphopyhteisöjä 12 vuoden ajan ja osoittaa, miten räpartistit vaikuttavat julkisiin historiakäsityksiin. Mene ja tiedä artikkelista voi lukea lisää mozambikilaisesta räpistä ja poliittisista esivanhemmista.
Kysymyksiä pohdittavaksi
1. Millaisen aineiston avulla kirjoittaja on tutkinut historiaa?
2. Minkä uuden käsitteen tutkija on tuonut alueen historian tutkimukseen? Miksi uutta käsitettä tarvitaan?
3. Missä toisessa Mene ja tiedä -artikkelissa käsitellään vaihtoehtoisia historiankirjoituksia?
4. Tuleeko sinulla mieleen Suomesta esimerkkejä, joissa musiikilla kuvattaisiin historiaa? Ovatko nämä historian kuvaukset linjassa “virallisen” kertomuksen kanssa?
Artikkeli sopii luettavaksi erityisesti lukion moduuleihin ET3, HI6, YH3.
Lukioikäisille suunnatussa Mene ja tiedä -lehdessä tutkijat julkaisevat tiivistelmäversioita omista vertaisarvioiduista artikkeleista. Kaikista artikkeleista on myös ääniversiot.
