Tammikuu

Kuukauden esittely ja materiaalit

 

 

 

Tammikuun alkupuolella katseet kääntyvät tulevaan vuoteen.  Uudenvuoden aika on perinteisesti ollut tulevan vuoden menestyksen ennustamista. Nykyään uusi vuosi saa monet ihmiset asettamaan itselleen tavoitteita ja tekemään lupauksia tulevaa vuottansa ajatellen.
Kuukauden alkupäivinä juhlitaan vielä joulun pyhiä. Loppiainen ja nuutinpäivä päättävät joulun vieton. Kansainvälisen tuulahduksen tuo suomalaisessakin katukuvassa näkyvä kiinalainen uusivuosi, joka sijoittuu yleensä tammikuun loppupuolelle. Kuukauden lopulla kalentereissamme oleva vainojen uhrien muistopäivä muistuttaa, että historiassamme on myös vaikeaa perintöä.

Aleksis Kiven kuolinmökin etävierailu

XR-museon Aleksis Kiven kuolinmökin etävierailussa oppilas pääsee tutustumaan virtuaalisessa museoympäristössä monenlaisiin teksteihin. 5.-9.-luokkalaisille sopivat tehtävät kehittävät monilukutaitoa.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu

Oletteko te seuraavat Kulttuuriympäristön tekijät? Tervetuloa osallistumaan vuosittain järjestettävään kilpailuun, joka kutsuu lapset ja nuoret esittelemään heille tärkeää kulttuuriperintöä.

Uskontokalenteri

Uskontokalenteri esittelee perinteisten suomalaisten ja luterilaisten juhlapyhien lisäksi islamin, juutalaisuuden sekä katolisen ja ortodoksisen perinteen juhlapyhiä ja merkkipäiviä.

Vainojen uhrit

Tehtäväpaketti antaa vinkkejä, kuinka vainojen uhrien muistopäivää voi viettää kouluissa.

Venäläinen uusivuosi

Helinä Rautavaaran museon sivut tarjoavat ideoita venäläisen uudenvuoden viettoon kouluissa.

Tammikuu ennen vanhaan

tammikuu-hevonenpalloEnnen vanhaan ajateltiin, että tulevan vuoden säät voidaan ennustaa tammikuun säiden perusteella. Maanviljelyn kannalta talvi ei ole tärkeää aikaa, joten talvella keskityttiin arvuuttelemaan tulevaa viljelykautta. Entisaikaan ihmisten elämä oli riippuvaista maanviljelystä ja sadon onnistumisesta. Tämän vuoksi vanhasta kansanperinteestä löytyy paljon säihin liittyviä sanontoja.

Suomessa keskitalveen sijoittuvaa tammikuuta on kutsuttu myös sydänkuuksi. Sana tammi on tarkoittanut hämäläismurteessa ydintä ja sydäntä.

Tammikuusta sanottua

Uudenvuodenpäivästä 12 päivää merkitsevät kukin vuoden kuukautta. Jos esim näinä päivinä on usvainen ilma, niin sattuu kesällä halloja siinä kuussa, jota se on merkinnyt.

- Jyväskylä

Jos uunna vuonna taivas on tähdessä, niin tulee hillavuosi.

- Rantsila

Tuvan hirret hakattava tammi- ja helmikuun aikana, silloin ne tulevat kestävät.

- Miehikkälä

Jos uunnavuonna sataa lunta, tulee loppiaisena pakkanen.

- Jämijärvi

Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto