Suomessa on kehitetty konkreettinen työkalu kestävän kehityksen ja elävän perinnön ulottuvuuksista keskustelemiseen. Voit tulostaa työkalun Museoviraston verkkosivustolta ja käyttää sitä keskustelun herättämiseen – olipa kyse sitten oman työn, harrastuksen tai vaikkapa museon toiminnan analysoinnista.
Kompassissa kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen) on jaettu kahdeksaan aihealueeseen, joissa kussakin on kolme kysymystä. Voit esimerkiksi pohtia tietyn asian tai organisaation vuorovaikutusta, osallisuutta tai luontosuhdetta ja miettiä, miten toimintaa voisi keskustelussa syntyneiden oivallusten avulla kehittää. Kompassi on keskustelun ja kehittämisen työkalu.
Kuinka kompassia käytetään?
1. Valitse itseäsi kiinnostava aineettoman kulttuuriperinnön ilmiö tai muu aihe.
2. Tutki kestävän kehityksen teemoja kompassin ulkokehältä.
3. Valitse sinua kiinnostava teemat ja tutustu sen sisältämiin kysymyksiin. Tarkastele valitsemaasi ilmiötä kysymysten kautta. Vältä itsestäänselvyyksiä ja yritä olla avarakatseinen.
4. Tutki niin monta teemaa kuin haluat. Voit myös luoda uusia kysymyksiä, jotka mielestäsi puuttuvat. Kirjaa ylös uudet, eteenpäin vievät ajatukset (1-3).
Kehitystiimin jäseninä olivat Museovirasto (Leena Marsio), Taiteen edistämiskeskukses (Antti Huntus, Aura Seikkula), Tulevaisuuden tutkimuskeskus / Turun yliopisto (Katriina Siivonen), Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura (Ira Vihreälehto ja Hanna Lämsä), Suomen kansanmusiikki-instituutti ry (Matti Hakamäki) sekä Humap (Vesa Purokuru).
Lataa Kestävän kehityksen kompassi, tulosta, leikkaa, laita haaraniitti keskelle ja käynnistä keskustelu!
Kompassin englanninkielinen versio löytyy täältä.<https://www.aineetonku
Kerro myös meille miten keksitte kompassia hyödyntää. Otamme ilolla vastaan tietoja työkalun mahdollisista uudenlaisista versioista.
Lisätietoja
Leena Marsio, Museovirasto, leena.marsio (at) museovirasto.fi
Antti Huntus, Taiteen edistämiskeskus, antti.huntus (at) taike.fi