Kirja kannustaa kaikkia lastenkulttuurin kanssa työskenteleviä toimijoita mukaan elävän perinnön työhön. Vaikka aineettoman kulttuuriperinnön yksi tunnuspiirteistä on ylisukupolvinen jatkuvuus, aineetonta perintöä syntyy myös lasten ja nuorten keskuudessa ja heidän jokapäiväisissä kohtaamisissaan.
”Elävän kulttuuriperinnön hyödyntäminen lasten ja nuorten toiminnassa on helpompaa kuin uskotkaan, ja toivomme, että tämä käsikirja innostaa monimuotoiseen toimintaan”, sanoo Elävän kulttuuriperinnön käsikirjan sisällön koonnut Annina Ylikoski Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARKista.
Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio kannustaa kirjan myötä hyödyntämään tilaisuutta huomioida ja juhlistaa paikkakunnan monimuotoisuutta, sekä menneisyyttä että nykyisyyttä: ”Lapset ja nuoret ovat perinteen kantajina avainasemassa: mitkä perinteistä elävät, siirtyvät, unohtuvat tai uudistuvat. Kulttuuriperintö on tärkeä osa identiteettiä, oli sitten kyse oman perheen, suvun, kotiseudun tai laajemman kansallisen tason kulttuuriperinnön kontekstista. Kulttuuriperintöjä on yhdelläkin ihmisellä monia ja tuntemalla omat juurensa on helpompi ymmärtää myös muiden kulttuurien perinteitä”.