“Pääsiäinen on siitä vekkuli juhlapyhä, että sen vietossa erilaiset perinteet ja uskomukset sekoittuvat iloisesti.”
Materiaalissa annetaan oppilaille luettavaksi Hämeen Sanomien -artikkeli tai osa siitä sekä ryhmälle soveltuvat tehtävät:
1. Pääsiäisperinteet ja uskomukset
- Miksi pääsiäistä kutsutaan suomen kielellä “pääsiäiseksi”? Mistä sana on tullut?
- Mitä erilaisia merkityksiä pääsiäisellä on kristillisessä perinteessä?
- Miksi noitien uskottiin liikkuvan erityisen aktiivisesti pääsiäisen aikaan?
2. Kyöpelinvuori ja kansanperinne
- Mitä Kyöpelinvuoresta kerrotaan suomalaisessa kansanperinteessä? (vihje: noidat, vanhatpiiat, aaveet.)
- Miksi vanhoja naimattomia naisia pelättiin ja kutsuttiin noidiksi?
- Mikä on ero “pahoilla noidilla” ja “hyvillä tietäjillä/parantajilla”?
3. Nykypäivän perinteet
- Miksi jotkut vanhat maagiset uskomukset (kuten noidat) ovat nykyään muuttuneet lasten leikeiksi?
- Mitä tarkoittaa “virpominen”? Miksi sitä tehdään pääsiäisenä?
- Miksi Pohjanmaalla poltetaan pääsiäistulia?
4. Luonto ja tarinat
- Miksi ihmiset ennen uskoivat metsissä asuviin henkiin, kuten haltioihin ja peikkoihin?
- Mikä on “Tapion parta” ja mihin se liittyy?
- Miksi Kyöpelinvuoren nimi saattaa liittyä ruotsin kielen sanaan spöke (kummitus)?
5. Oma alue ja perinteet
- Tiedätkö, onko lähelläsi jokin paikka, johon liittyy kansanperinteitä tai tarinoita (esim. noitavuori, kummitukset)?
- Jos voisit keksiä oman tarinan Kyöpelinvuoresta, millainen se olisi? (esim. Onko siellä ystävällisiä henkiä vai pelottavia aaveita?)
- Miksi mielestäsi ihmiset pitivät metsiä ja vuoria niin salaperäisinä ennen vanhaan?
6. Vertailukysymykset
- Miten pääsiäistä juhlitaan nykyään? Mitkä perinteet ovat säilyneet ja mitkä ovat kadonneet?
- Jos vertaat vanhoja ja nykypäivän pääsiäistapoja, mikä ero on suurin?
Lisätehtävä: Piirrä oma kuvitus Kyöpelinvuoresta sen perusteella, mitä tekstissä kerrotaan! Voit lisätä siihen haltijoita, noitia tai muita olentoja.