Länsi ja länsimaalaisuus eivät merkitse kaikille samoja asioita. Ne edustavat erilaisia merkityksiä niin suomalaisten, eurooppalaisten kuin maail- man muidenkin asukkaiden mielissä. Lännellä ja länsimaisella kulttuurilla on ainakin neljä erilaista ulottuvuutta: poliittinen, kulttuurinen ja arvopohjainen, historiallinen ja maantieteellinen.
Mediassa korostetaan usein tarkemmin määrittelemättömiä länsimaisia arvoja ja asetetaan ne vastakkain ei-länsimaisiksi identifoitavien ihmisten, alueiden ja kansojen kanssa. Erityisesti vapauden ja demokratian arvot mielletään länsimaiden yksinoikeudeksi.
Monet EU-maat ovat olleet huolissaan Donald Trumpin valitsemisesta Yhdysvaltojen presidentiksi. Mutta koetaanko Trumpin valinta pikemminkin tilapäisenä häiriötilana länsimaisessa historiassa?
Olivatko ristiretket, noitavainot, kolonialismi, orjakauppa, maailmansodat, holokausti ja Hiroshiman ja Nagasakin pommit poikkeamia muuten ihmisoikeuksia vaalivassa lännessä? Näemmekö helpommin niin sanotuissa länsimaissa tapahtuvat hirveydet poikkeuksina ja muualla tapahtuvat hirveydet tyypillisinä toimintamalleina?
Miltä tuntuu sellaisesta lapsesta, nuoresta tai aikuisesta, joka identifoituu vaikkapa aasialaiseksi, afrikkalaiseksi tai venäläiseksi ja joutuu jatkuvasti seuraamaan mediaa, joka asemoi hänet positiivisena pidettyjen asioiden ulkopuolelle?
”Läntisen tuolla puolen” on normikriittinen mediakasvatusmateriaali. Se johdattaa analysoi- maan mediatekstejä, flmejä, sarjakuvia, sketsiviih- dettä ja uutiskuvia. Uusina teemoina mukana ovat Venäjä ja Kiina.
Mediataito 2021-lehti,
Hanna Niittymäki ja Karim Maïche Suomen rauhanpuolustajat ry